Brodtkorb-arkiivi – kväänihistuurian lähe

Andreas Esbensen Brodtkorb kävi paljon kauppaa Vuoreassa niitten kväänitten kans kekkä olthiin jäänheet asumhaan Kuolan niemimaale. Hän kävi kauppaa niin yksittäisten ihmisten ko kväänitten fiskukomppanitten kans. Arkiivin oon nyt oornattu ja rekistreerattu, ja kaikin keilä oon intressi, päästhään nyt pitämhään näitä lähtheitä mitä ei ennen ole pietty ja mikkä kuuluthaan kväänihistuurihaan. Materiaali antaa rikkhaan kuvan siitä likheisestä kontaktista joka oli Kuolan kväänitten ja Brodtkorb-kaupan välilä Vuoreassa. Se arvelhaan ette tämä kontakti teki henkkaavuuen kväänitten ja Brodtkorp-kaupan välilä, mutta se kans antoi kväänile paremat maholisuuet pärjätä. 

Kirjottaja: Inger Lene Nyttingnes, Prosjektinjohtaja, Varenkinarkiivit –  Varenkin museumi (Varangerarkiver Varanger museum IKS) 

 

«Companibog for Kvæner paa Russekysten» oon nouettu Brodtkorbin arkiivista joka oon Varenkin museumissa Vuoreassa. Foto: Inger Lene Nyttingnes

Brodtkorb kaupasta jäi jäljele arkiivi. Sen oon oornattu ja rekistreerattu syksylä 2018. Kaikin keilä oon intressi, päästhään nyt pitämhään näitä lähtheitä mitä ei ennen ole pietty ja mikkä kuuluthaan kväänihistuurihaan.

Brodtkorb kävi Vuoreassa paljon kauppaa niitten kväänitten kans kekkä olthiin jäänheet asumhaan Kuolan niemimaale. Hän kävi kauppaa niin yksittäisten ihmisten ko kväänitten fiskukomppanitten kans.

Se oon olletikki kuusi prutukollia mikkä oon kväänistä. Niitten tittelit oon: «Konto for Kvæner og Nordmænd paa Russefinmarken» nr. 1 ja 2, «Compagnibog for Kvænerne paa Russekysten» nr. 2 ja nr. 17 (transp.), ja «Kvænkladde» nr. 1 ja nr. 2. Yksi kväänikladdi (kvenkladd) oon ikävä kyllä huonossa kunnossa palovahingoitten tähen. Mutta osan prutukollista saattaa vieläki lukia ja sen oon fotografeerattu nuukasti Vuorean museumissa. 

Kirjassa “Kvænbog” – Kontobok for nordmenn og kvener” oon nöiji selvitys tavaroista ja palveluksista mitä oon myyty, vaihetettu ja ostettu. Tämä räknäyksenpito oon vuoesta 1869 saakka ja kiini vuotheen 1919 asti. Se oli varhain ko Kuolaa alethiin koloniseeraamhaan. Foto: Inger Lene Nyttingnes.

Prutukollissa oon nöiji selvitys tavaroista ja palveluista mitä oon myyty, vaihetettu ja ostettu. Räknäyksenpito oon vuoesta 1869 saakka ja kiini vuotheen 1919 asti. Se oli varhain ko Kuolaa alethiin koloniseeraamhaan. 

Isoimassa osassa materiaalii näytethään kunka ihmiset oon pystynheet tuomhaan vaihtotavaraa, niin ko ymmyräiskallaa, hyysää ja maksaa Brodtkorb-kaupphaan. Se näyttää kans kunka het saathiin ruokatavaroita niin ko kryyniä, jauhoja, suolaa, tupakkaa ja kaffia. Se saattoi kans olla kysymys laikkovenheistä, niitten myynistä ja kans rakentamistavaroista niin ko piikarista, plankuista tahi hiilistä. Monesta ihmisestä se saattaa lukia ette Brodtkorb osti heän venhejä, ja jälkhiin hän laikotti sen ulos heile neljänellä osala siitä mitä ostohinta oli ollu.

Yksi kväänikladdi (kvenkladd) oon ikävä kyllä joukon huonossa kunnossa palovahingoitten tähen, mutta osa prukukollista oon vielä maholista lukia. Sen oon fotografeerattu nuukasti Vuorean museumissa. Foto: Inger Lene Nyttingnes

Materiaali antaa maholisuuen seurata näitä ihmisiä monen vuojen aikaa ja kans perheitä usseitten sukupolvitten ylitte. 

Net muistelevat kans niin pienistä harkinoista ko isomista, ja tehhään isomat kehitystreekit näkyväksi. Joh. Petter Luhiniemi asui Orassa.  Met saatama muun myötä lukia ette hän oli «vanhaa ja surulinen». Carl Gulmelästä saatama lukia ette nimitetty ihminen «oli lyöny hänen kuolihaaksi» Litzassa. Lisäksi mainithaan Johan Abraham Dørmesen ja hänen fiskukomppanin. Siinä työteli nelje miestä, kekkä vajothiin merheen ja kaothiin vuona 1896. Elämä häytyi mennä etheenpäin ja jälkiläiset jokka jääthiin jälkhiin piethiin maksaa hävinheitten rästivelat. ​

Kaikin kekkä haluthaan saattaa pittää tätä arkiivimateriaalia joka oon kväänistä.  Se ei ole erotus oonko se tutkimusta tahi puhasta intressiä varten. Foto: Inger Lene Nyttingnes

Net kuusi prutukollia annethaan rikkhaan kuvan siitä likheisestä kontaktista Kuolan kväänitten ja Vuorean Brodtkorb-kaupan välilä. Se arvelhaan ette tämä kontakti oli kiini henkkaavuuesta joka kans antoi kväänile paremat maholisuuet pärjätä. 

Kuolan niemimaa oli 1800-luvun loppupuolela semmoinen ala missä Ryssän esivalloitten mielestä oli hyvä potensiaali kehittää ja saaha ekonomian kasuamhaan.Tämä antoi kans vaphauen mennä rajan ylitte ja se teki kaupan maholiseksi Vuorean ja Kuolan asukkhaitten välilä. Monet kväänit olthiin asunheet Vuoreassa ennen ko het asetuthiin Kuolhaan, ja moni reisas kans takasin Vuorehaan. Saatethaan kans lukia siitä ette heilä oli lyhykäinen asumisaika sielä ennen ko het matkustethiin Amerikkhaan. Ushein heilä oli silloin joukon iso velkaposti auki Brodtkorbin konttukirjoissa. 

Kaikin kekkä haluthaan saattaa pittää tätä arkiivimateriaalia. Se ei ole erotus oonko se tutkimusta tahi puhasta interessiä varten. Sitä oon maholista pittää lukusalissa ja digitaalisesti, ja met toivoma ette moni saapi tästä iloa, intressiä ja uutta tietoa.

Ota vain yhtheyen: 

Inger.Lene.Nyttingnes@varangermuseum.no

Stikkord