![\"\"](\"https:\/\/finnmarksarkivene.no\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Kvener-p\u00e5-Russekysten-nr-2.jpg\")
<\/a>\u00abCompanibog for Kv\u00e6ner paa Russekysten\u00bb oon nouettu Brodtkorbin arkiivista joka oon Varenkin museumissa Vuoreassa. Foto: Inger Lene Nyttingnes<\/p><\/div>\n
Brodtkorb kaupasta j\u00e4i j\u00e4ljele arkiivi. Sen oon oornattu ja rekistreerattu syksyl\u00e4 2018. Kaikin keil\u00e4 oon intressi, p\u00e4\u00e4sth\u00e4\u00e4n nyt pit\u00e4mh\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 l\u00e4htheit\u00e4 mit\u00e4 ei ennen ole pietty ja mikk\u00e4 kuuluthaan kv\u00e4\u00e4nihistuurihaan.<\/span><\/p>\n Brodtkorb k\u00e4vi Vuoreassa paljon kauppaa niitten kv\u00e4\u00e4nitten kans kekk\u00e4 olthiin j\u00e4\u00e4nheet asumhaan Kuolan niemimaale. H\u00e4n k\u00e4vi kauppaa niin yksitt\u00e4isten ihmisten ko kv\u00e4\u00e4nitten fiskukomppanitten kans.<\/span><\/p>\n Se oon olletikki kuusi prutukollia mikk\u00e4 oon kv\u00e4\u00e4nist\u00e4. Niitten tittelit oon: \u00abKonto for Kv\u00e6ner og Nordm\u00e6nd paa Russefinmarken\u00bb nr. 1 ja 2, \u00abCompagnibog for Kv\u00e6nerne paa Russekysten\u00bb nr. 2 ja nr. 17 (transp.), ja \u00abKv\u00e6nkladde\u00bb nr. 1 ja nr. 2. Yksi kv\u00e4\u00e4nikladdi (kvenkladd) oon ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 huonossa kunnossa palovahingoitten t\u00e4hen. Mutta osan prutukollista<\/span> saattaa viel\u00e4ki lukia ja sen oon fotografeerattu nuukasti<\/span> Vuorean museumissa.\u00a0<\/span><\/p>\n Kirjassa \u201cKv\u00e6nbog\u201d \u2013 Kontobok for nordmenn og kvener\u201d oon n\u00f6iji selvitys tavaroista ja palveluksista mit\u00e4 oon myyty, vaihetettu ja ostettu. T\u00e4m\u00e4 r\u00e4kn\u00e4yksenpito oon vuoesta 1869 saakka ja kiini vuotheen 1919 asti. Se oli varhain ko Kuolaa alethiin koloniseeraamhaan. Foto: Inger Lene Nyttingnes.<\/p><\/div>\n Prutukollissa oon n\u00f6iji selvitys tavaroista ja palveluista mit\u00e4 oon myyty, vaihetettu ja ostettu. R\u00e4kn\u00e4yksenpito oon vuoesta 1869 saakka ja kiini vuotheen 1919 asti. Se oli varhain ko Kuolaa alethiin koloniseeraamhaan.\u00a0<\/span><\/p>\n Isoimassa osassa materiaalii n\u00e4yteth\u00e4\u00e4n kunka ihmiset oon pystynheet tuomhaan vaihtotavaraa, niin ko ymmyr\u00e4iskallaa, hyys\u00e4\u00e4 ja maksaa Brodtkorb-kaupphaan. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kans kunka het saathiin ruokatavaroita niin ko kryyni\u00e4, jauhoja, suolaa, tupakkaa ja kaffia. Se saattoi kans olla kysymys laikkovenheist\u00e4, niitten myynist\u00e4 ja kans rakentamistavaroista niin ko piikarista, plankuista tahi hiilist\u00e4. Monesta ihmisest\u00e4 se saattaa lukia ette Brodtkorb osti he\u00e4n venhej\u00e4, ja j\u00e4lkhiin h\u00e4n laikotti sen ulos heile nelj\u00e4nell\u00e4 osala siit\u00e4 mit\u00e4 ostohinta oli ollu.<\/span><\/p>\n Yksi kv\u00e4\u00e4nikladdi (kvenkladd) oon ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 joukon huonossa kunnossa palovahingoitten t\u00e4hen, mutta osa prukukollista oon viel\u00e4 maholista lukia. Sen oon fotografeerattu nuukasti Vuorean museumissa. Foto: Inger Lene Nyttingnes<\/p><\/div>\n Materiaali antaa maholisuuen seurata n\u00e4it\u00e4 ihmisi\u00e4 monen vuojen aikaa ja kans perheit\u00e4 usseitten sukupolvitten ylitte.\u00a0<\/span><\/p>\n Net muistelevat kans niin pienist\u00e4 harkinoista ko isomista, ja tehh\u00e4\u00e4n isomat kehitystreekit n\u00e4kyv\u00e4ksi. Joh. Petter Luhiniemi asui Orassa.\u00a0 Met saatama muun my\u00f6t\u00e4 lukia ette h\u00e4n oli \u00abvanhaa ja surulinen\u00bb. Carl Gulmel\u00e4st\u00e4 saatama lukia ette nimitetty ihminen \u00aboli ly\u00f6ny h\u00e4nen kuolihaaksi\u00bb Litzassa. Lis\u00e4ksi mainithaan Johan Abraham D\u00f8rmesen ja h\u00e4nen fiskukomppanin. Siin\u00e4 ty\u00f6teli nelje miest\u00e4, kekk\u00e4 vajothiin merheen ja kaothiin vuona 1896. El\u00e4m\u00e4 h\u00e4ytyi menn\u00e4 etheenp\u00e4in ja j\u00e4lkil\u00e4iset jokka j\u00e4\u00e4thiin j\u00e4lkhiin piethiin maksaa h\u00e4vinheitten r\u00e4stivelat. \u200b<\/span><\/p>\n<\/a><\/a>