Vuonnamárkanat ovdal ja dál

Cuoŋománnu 2018: MII LEAT NAI DÁS! VI ER OGSÅ HER! MEKIN OLEMME TÄÄLLÄ! – Vuonnamárkanat ovdal ja dál. 

Museahoavda Ingvild M.Bj. Pettersen Várjjat Sámi Museas – Várjjat sámi museas lea čállán artihkkala Vuonnamárkaniid doaluid birra mii lágiduvvo juohke jagi. Dákkár stuora sámi doalut mat leat lágiduvvon máŋggaid jagiid leat lunddolaččat buvttadan ollu arkiivaávdnasiid. Su artihkal lea arkiivaávdnasiid birra mat čalmmustahttet lágideami jáhkkemeahttun doaimmaid gos ii mihkkige mearriduvvo soaittáhagas, ja maid olbmot dábálaččat eai oainne. Arkiivaávdnasiid bokte sáhttit čuovvut Vuonnamárkaniid ovdáneami geahččalanprošeavtta rájes gitta stuora ja bures organiserejuvvon lágideapmin, mii máŋgasiidda lea hui dehálaš.  

Vuonnamárkanat ovdal ja dál

Museahoavdda Ingvild M. Bj. Pettersen bokte, Várjjat Sámi Musea- Varanger Samiske Museum

Vuonnamárkanat lágiduvvui 13. geardde lávvardaga čakčamánu 2.b.2017. Márkan álggahuvvui ovttasbarggus Várjjat Sámi Museain (dás maŋŋil VSM) ja Isak Saba Guovddážiin, Unjárgga gielddas. Vuođđojurdda lei ráhkadit márkana gos lei vejolaš fidnet  báikkálaš borramušaid, maid olbmot ieža eai viečča luonddus dahje buvttat, nu go guobbariid, murjjiid, guoli ja bierggu. Nie riegádii jurdda ásahit báikkálaš sámi márkana luondduvuđot- ja duodjebuktagiid várás.

Vuonnamárkaniid vuolggasadji lea dološ “Várjjat Márkan” man birra sáhttá lohkat dološ čállosiin. Dat álggahuvvui gonagasa dáhttu mielde siskkit Várjjagis jagi 1688. Fáldi Niels Knag čilge dáinna lágiin: “…doppe lágidit márkana dálvet ođđajagimánu 22.b., ja doppe leat  dážat, sápmelaččat Várjjagis, Deanus ja Lágesvuonas ja ássit Čáhcesullos, Bierggis ja Várggáin, ja ruoŧa gávpealbmát  Durdnosis, Ruoŧarájá sápmelaččat ja ruoššat Guoládagas.” Son čállá maid ahte “ruoššasámit” Njávdámis ja Báhčaveajis (nuortalaččat) bohte márkanii. Lea eahpečielggas juste gokko márkan lágiduvvui, muhto Várjjat njálmmálaš muitalusaid mielde dat lágiduvvui Márkanoaivvis, Njiđgogoržži sulai.

1831 álggahuvvui márkan fas ođđasit, dán háve Stuorravuonas. Dalle dolle márkana skábmamánu/juovlamánu molsašumis. 1800-logu loahpageahčen eai beroštan šat olbmot márkanis ja go dat ii šat geasuhan nu ollu olbmuid ja gálvojohtu šattai heittot, de stáhta mearridii heaittihit márkana jagi 1899.

2005 lágiduvvui vuosttas ođđaáiggi “Vuonnamárkanat” Vuonnabađas VSM šiljus. Vuonnamárkanat lágiduvvo  jahkásaččat lávvardaga borgemánu/čakčamánu molsašumis. Das lea čielga sámi profiila; Vuonnamárkanat galgá leat sámi deaivvadanbáiki, báiki gos lea lunddolaš hállat sámegiela, lohkat sámi teavsttaid ja gávtti geavahit. Giella ja gáktegeavaheapmi leat guovddážis márkanis. Gáktevuorbádeapmi lágiduvvo juohke jagi movttiidahttin dihte olbmuid coggat gávtti, ja buohkat geain lea gákti badjelis leat mielde vuorbádeamis. Vuovdaleaddjit ávžžuhuvvojit hállat sámegiela ja dárogiela go vuvdet iežaset buktagiid. Dat lea oassin sámegiela ja kultuvrra nannemis ja ealáskahttimis. Ođđaáiggi Vuonnamárkaniid ulbmil lea  ásahit báikkálaš, guvllolaš ja riikkaidgaskasaš deaivvadanbáikki gos kultuvrralaš árvvut deattuhuvvojit ja mii nanne báikkálaš ja guvllolaš sámi iešdovddu.

2005 rájes lea márkan dađis sturron ja 75 vuovdaleaddji ja 3100 galledeaddji ledje 2017 jagi márkaniin. Doppe ledje sihke árbevirolaš ja ođđaáiggi gálvvut. Márkan lea Finnmárkku stuorimus gos vuvdet alla kvalitehtadási buktagiid maid duojárat ieža buvttadit ja sullasaš ii gávdno  Norggas. Vuonnamárkanat leat internationála doalut, jahkásaččat bohtet vuovdaleaddjit ja olbmot miehtá Davvikalohta; Norggas, Suomas, Ruoŧas ja Ruoššas. Dáppe eai gávdno ollubuvttaduvvon gálvvut, máinnusdoaimmat, dahje politihkalaš ja oskkolaš čalmmustahttimat. Buot vuovdaleaddjit leat dáppe vuosttamužžan dan geažil go sii leat čeahpes giehtaduojárat geat háliidit jođihit buktagiid maid ieža leat duddjon.

Márkanis leat čavga njuolggadusat gálvovalljodaga hárrái doalahan dihte kvalitehta ja hehttet vuođđojurdaga billašuvvamis ahte márkanis galget albma duojit, originála dáidda ja giehtaduodji, lagasbirrasis vižžon ja báikkálaš buvttaduvvon luonddubuktagat.  Dat prinsihppa dahká ahte VSM doarju dákkár márkana, man vuođus leat museafágalaš eavttut eai ge dušše gávppálaš beroštumit. Das galgá leat kvalitehta maid musea gaskkusta. Báikegotti olbmuide lea dat arena gos besset čájehit ja vuovdit iežaset buvttadan buktagiid, ja erenoamážit gos besset čájehit kultuvrrastis earáide ja geavahit sámi iešdovdomearkkaid – ja mii oaidnit ahte dat ii guoskka dušše unjárgalaččaide, muhto maiddái guovllu sámiide, maiddái nuppebealde riikkarájáid.

Vuonnamárkanat lea daid maŋimuš 13 jagi ovdánan ja šaddan Nuorta-Finnmárkku stuorimus sámi deaivvadanbáikin ja eahpitkeahttá das lea stuora mearkkašupmi sámegillii ja kultuvrii. Dat doaibmá maiddái báikkálaš identitehtahuksejeaddjin ja lea šaddan jagi “dáhpáhus” Unjárggas masa sihke báikkálaš ja eará guovlluid olbmot illudit ja sestet ruđa. Vuonnamárkaniin leat maiddái oalgeváikkuhusat sihke báikkálaš servodahkii ja olles guvlui.

Báikkálaš ealáhusovdánahttin. Sihke olggobeale ja báikkálaš smávva fitnodagat ja duojárat oassálastet Vuonnamárkaniin. Márkan doaibmá smávva fitnodagaid lávdin gos besset vuovdit iežaset buktagiid ja ollugiidda lea justa Vuonnamárkanat sivvan dasa ahte sii jotket duodjebargguiguin. Lea dehálaš ahte ii badjelgeahččat man dehálaš buvttadeddjiide lea dat ahte gávdno báiki gos olahit ollu olbmuid ja sáhttet vuovdit buktagiid ja gávppašit njuolga oastaleddjiiguin  márkanbeaivve, ja gos besset čájehit dujiideaset ja vuostáiváldit diŋgojumiid. Márkanbeaivve lea ollu ruhta mii jorrá ja vuovdaleaddjit raporterejit buori gálvojođu juohke jagi.

Báikkálaš borramuš. 2014 rájes lea erenoamážit návccat biddjon dasa ahte ovdánahttit Vuonnamárkaniid dakkár báikin gos beassá vásihit báikkálaš borramušaid. Mii háliidat ahte buot vuođđoealáhusat Várjjagis galget beassat oassálastit iežaset biebmobuktagiiguin ja dainna leat lihkostuvvan go doppe ráhkaduvvojit herskomállásat vuođđoávdnasiin mat bohtet boazodoalus, eanadoalus ja guolástusas! Ulbmil lea juo álggu rájes leamaš ahte 1/3 oassi vuovdaleddjiin galget ámmát giehtaduojárat, 1/3 oassi astoáiggeduojárat ja 1/3 oassi borramušbuvttadeaddjit.

Árbevierut maid márkan ovddida láktasit vuoiŋŋalaš kulturárbái, mii hálddaša kulturárbevieruid ođđa buolvvaide, ja kulturárbi lea maid mielde hábmemin buori eallima sihke unjárgalaččaide ja gallesteddjiide. Doalut leat šaddan jahkásaš dáhpáhussan maid olbmot vurdet, mearkabeaivi maid merkejit kaleandarii, masa plánejit ovdal- ja maŋŋil Vuonnamárkaniid. Dat lea mielde ovddideamen ássanmiela ja kulturdáhpáhusaid. Muhtumiidda das lea sáhka identitehtas ja kulturárbbis, mii lea ge márkana vuođđojurdda.

Lagasbiras ja ceavzilvuohta leat doahpagat maidda dálá olbmot mieđihit, go eanet ja eanet olbmot háliidit aivve albma, erenoamáš ja ekologalaš buktagiid. Dalle leat máhccan ruovttoluotta ruohttasiidda ja luonddumáhtolašvuhtii mii sámi kultuvrii lea dehálaš caggi.

Diimmá márkaniin vuoruhuvvui viiddidit kulturfálaldagaid márkangussiide ja erenoamážit mánáide. Ođđa fálaldagat ja doaimmat geahččaluvvojedje: Várjjat álbmotmeahcci ja SNO: Loddeviessohuksen, Juoksa Smuk/Reindeer Adventure: Njoarosteapmi, Mánáidsiida gos mánát besse duhkoraddat, vásihit sámi teáhtera ja luđiid ja duddjot alddiset Vuonnamárkan-giehtabátti. Dat lei hui bivnnut ja jurdda lea joatkit dainna boahtte jagi. Loahpas lei juoigankonsearta márkanšiljus juigiiguin Johan Andersen, Øystein Nilsen, Ante Mihkkal Gaup ja Sara Marielle Gaup Beaska.

Vuonnamárkana arkiiva

Dákkár stuorra duodjemárkan  lágiduvvon máŋggaid jagiid lea lunddolaččat buvttadan ollu aktiivaávdnasiid. Vuonnamárkaniid arkiivva dovdomearka soaitá leat dat ollu pearpmat devdojuvvon ohcanskoviiguin maid vuovdaleaddjit leat ferten deavdit vai besset leat mielde vuovdinsajiid árvvoštallamis, proseassa gos vuovdaleddjiid dieđut árvvoštallojuvvojit Vuonnamárkaniid njuolggadusaid ektui. Dasto dollojuvvojit moanat čoahkkimat plánenáigodagas ja čoahkkinbeavdegirjjit leat dehálaš arkiivaávdnasat. Seamma leat ruhtaohcamat sáddejuvvon iešguđet ásahusaide ja eará reivelonohallan iešguđet aktevrraiguin ee. dakkár áššit go čielggadit leaktorájá E75 geainnus Vuonnabađas ja Biebmobearráigeahčču njuolggadusat mat gusket báikkálaš borramušaide.

Vuonnamárkaniin govvejuvvo hui ollu ja juohke jagi váldojuvvojit 10 000 mielde gova. VSM bargit govvejit sihke dan oasi mii lea rabas buot olbmuide, muhto maiddái “behind the scenes”; rusttetceggemiid, organiserendoaimmaid, čuolmmaid čoavdimiid jna. Áiggi mielde lea šaddan stuora govvaarkiiva gos gávdnojit sihke čáppa govat (maid sáhttá atnit almmuhusain jna.) ja ávkkálaš govat (mo ceggiimet vuovdinbuvrriid goađi bálddas diibmá?) ja daid sáhttet lágideaddjit geavahit iešguđet oktavuođas.

Arkiivaávdnasiid bokte lea vejolaš čuovvut Vuonnamárkana ovdáneami geahččalanprošeavtta rájes stuora ja bures organiserejuvvon lágideami rádjai mii ollugiidda mearkkaša hui ollu.