Ellisif Wessel jođus govvenapparáhtainis
MII LEAT NAI DÁS! MEKIN OLEMME TÄÄLLÄ! VI ER OGSÅ HER!
Gry Andreasen lea čállán dán mánu artihkkala, gii lea Várjjat musea čoakkáldatdoaimmaheaddji, Grenselandsmusea ossodagas. Artihkal lea Wessel govvačoakkáldaga birra mii gávdno Grenselandsmuseas, ja dat lea musea deháleamos čoakkáldat. Ii leat gal dat stuorámus, muhto soaitá deháleamos.
Ellisif Wessel jođus govvenapparáhtainis
Čállán Gry Andreassen, Várjjat musea čoakkáldatdoaimmaheaddji, Grenselandsmusea ossodat.
Ellisif Wessel (1866-1949) lei ovccinuppelohkái jagi ja áiddo náitalan doavtterroavvá go bođii Girkonjárgii. Su isit Andreas Bredal Wessel lei ožžon guovlludoavttervirggi Mátta-Várjjaga suohkanis. Suohkanis ásse dalle sullii duhát olbmo, eanaš doaresbealguovlluin ja barge vuođđoealáhusain, nu go eanadoaluin, guolástemiin, bivdduin, boazodoaluin ja lotnolasealáhusain.
Ellisif ja doavttir liikosteigga guovllu olbmuide ja soai veahkeheigga goabbatge láhkai olbmuid geain lei heajos birgejupmi servodagas. Ledje váttis áiggit ja Ellisif veahkehii geafimusaid, son jeđđii ja jugii borramušaid ja biktasiid. Son lei ruvkebargiid ovddasmanni ja guovddášolmmoš go Nordens Klippe fágasearvi ásahuvvui.
Son oahpai govvet, soaitá muhtun su Kristiania mátkkiin, ja osttii alcces govvenapparáhta. Dan maŋŋil son govvegođii buot guovlluin gos finai, son govvii čuohtenári govaid luonddus ja go deaivvadii olbmuiguin. Son jođii dán guovllus ja lagasguovlluin, álggos iežas isidiin go son leai doavttermátkkiin, muhto maŋŋá son jođii okto maiddái guhkebuš mátkkiin.
SMU F00220 Wessel Njeavdamis gos govvii guokte kvenanissona geat čohkkába beaivvádagas ja biippostallaba. Olgešravddas: Grete Kersilæ ja Lisa Riesto.
Sudno mátkkit dáid guovlluin eai lean nu geahppa mátkkit, roavvás ledje mielde govvenrusttegat ja kássat maid siste ledje glássapláhtat maid dárbbašii govvenbargui. Doavttir čohkkii goppáid, beaivelottiid ja moniid nu ahte dávjá sudnos leai stuora guorbmi mielde. Dálvit soai jođiiga heargeráidduin ja geassit heasttain, vácci dahje fatnasiin guhkes deanuid mielde. Ellisif govvii olbmuid dáid mátkkiin, mánáid geaid deaivvai, luonddu maid vásihii ja maiddái erenoamáš dáhpáhusaid.
Wessel geavahii glássanegatiivvaid iežas govvendáiddus, nu gohčoduvvon goikepláhtaid. Sus lei geahppa govvenapparáhta maid geavahii mátkkiidis oktavuođas, dan lei álki cegget ja álki govvet. Glássanegatiivvaid fievrridii sierra kássaid siste, sihke geavahuvvon ja ođđa.
Ellisif Wessel ásai measta olles iežas rávisolbmo eallima Girkonjárggas, earret dan áiggi go ásai oaivegávpogis go son ja isit leigga fárren goabbatge sadjái. Ellisif ja Andreas eaba earránan gal goassige, soai gávnnadeigga fas ja ásaiga ovttas gitta dassá go Andreas jámii jagi 1940.
SMU F000045 Searvegoddi olggobealde Girkonjárgga girku maŋŋil sámi ipmilbálvalusa, sullii 1890. Báhppa Emil Stang Lund vilges krávain oidno tráhppá alde.
Ellisif Wessel geassádii almmolašvuođas, ja jámii 83 jagi boarisin buhcciidsiiddas maid son lei diktán hukset iežas eatnama ala, Wesselborgen.
Wessel govvačoakkáldat lea Grenselandsmusea deháleamos čoakkáldat. Ii leat gal dat stuorimus, muhto soaitá deháleamos. Earret eará go govat leat govvejuvvon dan áiggi goas olbmot hárve johte ja govvidedje. Min čoakkáldagas, ja Finnmárkkus muđui eai gávdno nu galle gova dan áiggis. Finnmárku boldojuvvui, bombejuvvui ja billistuvvui nuppi máilmmisoađi vuolde, ja dehálaš duođaštusat leat massojuvvon. Eanaš Wessel govat maid manne duššás go su viessu bulii 1944:s.
SMU F000177 Nuortalašbearaš Antinovitsch Sverdloff, Suonjel siiddas ruoššabealsámis govvejuvvon dimbbarvistti olggobealde, 1903.
Govat leat erenoamáš duođaštusat mat čájehit servodaga dan áiggi go son elii, servodat mii lei rievdamin – moadde jagi ovdal go ruvkeindustriija oalát rievdadii olles servodaga. Moatti jagis goarkŋui olmmošlohku hirbmadit ja ovdáneapmi Girkonjárggas lei duođalaš ja mearkkašahtti – ja rievddai moatti viesus buresdoaibmi ođđaáigásaš servodahkan.
Grenselandsmusea čoakkáldagas leat sullii 500 erenoamáš motiivva, nu go glássanegatiivvat, luovus govat, negatiivvat, digitála fiillat, poastakoarttat, arkiivamateriálat ja govvagirjjit liibmejuvvon govaiguin. Govvagirjjit leat min stuorámus govvagáldut. Musea lea ožžon čoakkáldaga skeaŋkan ustibiin ja bearrašis, geat fas daid leat ožžon govvejeaddjis.
SMU F000040 Badjeolbmot Uhcavuona bajábealde, dálvit 1897.
MU.F000066 Johtimin Báhčaveaileagi bajás 1896. Ijastallan Báhčaveaijogas, Heastagoržžis. Guovdu gova lea Ole Johnsen Must gean Wessel dávjá geavahii sáhtolažžan ja ofelažžan. Nieida govas lea Ellisif Wessel nieidaskibir, Nieida Lilleng.
SMU.F000138 Muhtun mátkkis badjin Báhčaveaileagis. Anársápmelaš Hendo-Anti nieiddainis Maarihiin govvejuvvon goavddi olggobealde.
SMU F000152 Boršejávregáttis lahka Luostegeavgŋá, Báhčaveaileagis čakčat 1898.
SMU.F000442 Nuortalaččat johte geassit vuonaide bivdit luosaid, dá lea nuortalašbearaš Lavran govvejuvvon guollegoađi olggobealde Juranjogas, Báhčaveaivuonas, 1900. Nuorra nieida čohkká ja batná snáldduin.
SMU.F000454 Báhppa Konstantin Tsjekoldin ja nuortalaš oahppit skuvlavisti olggobealde, ruošša beal Báhčaveajis, dálvit 1897.
SMU. F000054 Girkonjárga 1898. Olgešravddas gávpeolbmá Hans Petter Figenschous gávpi, gasku Tokle viessu Luhkkárgárdin, gurutravddas gieldda diggeviessu. Dobbelabbos oidno girku. Vuollelis johkagáttis Figenschou mearranávsttut.