Juovlamánnu 2018: VI ER OGSÅ HER! MII LEAT NAI DÁS! MEKIN OLEMME TÄÄLLÄ! Maid muitala juovlakoartačoakkáldat su birra gii daid lea čohkken? Sáhttá go koarttaiguin čalmmustahttit olbmo eallima vásáhusaid? Finnmárkku fylkkagirjerádjosa čoakkáldat, mas leat Frans Hallonen lagabui 300 juovlakoartta, lea erenoamáš diehtogáldu maid lea vejolaš eanet suokkardit. Arkivára Helena Maliniemi lea čállán artihkkala.
Eddon juovlanigát ja eará symbolat Frans Hallonen juovlakoartačoakkáldagas
Čálli: Helena Maliniemi
Maid muitala juovlakoartačoakkáldat su birra gii daid lea čohkken? Sáhttá go koarttaiguin čalmmustahttit olbmo eallima vásáhusaid? Finnmárkku fylkkagirjerádjosa čoakkáldat, mas leat Frans Hallonen sullii 300 juovlakoartta lea erenoamáš diehtogáldu maid lea dárbu vuđoleabbo suokkardit. Juovlakoarttat leat čohkkejuvvon 1940-1980-logus. Mii leat erenoamážit deattuhan golmmalágan koarttaid: juovlanigákoarttaid 1940-logus, suoma juovlakoarttaid ja juovlakoarttaid mat muhtun láhkai geažuhit Frans Hallonen etnalaš duogáža.
Frans Hallonen nuortasámi duogáš
Ovdal go geahčadišgoahtit juovlakoartačoakkáldaga, de fertet mii vuos oahpásmuvvat Frans Hallonenii ja lagabui guorahallat gii son lei.
Hallonenviesus sáhttá oaidnit Njávdán-goržži ja St.Georga kapealla
Frans Hallonen (1918-2005?) lei nuortasámi veahkadaga maŋisboahtti, gullevaš sámi unnitloguálbmogii. Son šattai dovddus go bealuštii ja ražai nuortalaččaid vuoigatvuođaid ja eallinvuogi ovdii.
Son šattai bajás nuortalašsiiddas, Njávdámis, Mátta-Várjjagis. Nuortalašsiida, maiddai gohčoduvvon nuortalašbáikin, lei guollerikkis Njávdán-johkagáttis, ja dat báiki lei nuortalaččaid oktasašeana ja geassesadji dološ áiggis rájes. 1903 juhkkojuvvui oktasašeana viđa nuortalaš bearrašii geat dalle ledje fástaássit. Nie oaččui maiddái Frans eatni áhčči, Nikolai Ondrevitsj (1847-1920), matrikulerejuvvon eatnama iežas dálu birra Njávdánjohgáttis, ja namma šattai Ørland. Eanaoamastanduođaštus dohkkehuvvui almmolaččat 1904:s, ja Frans áddjá šattai máksit ovtta gusa dan ovddas.
Frans ja su viđa jagi nuorat viellja Emil Enbusk (1923-1987) árbiiga 1950-logus dálu iežaska eatni Baraski Nikolaivitsj (1889-1970) ja edno Mikko Nikolaivitsj (1885-1966) maŋis. Sudno oarpmealli Kaisa Feodotoff (1903-1986) ásai maid dán dálus dassá go jámii.
Nuohttun Njávdán-goržži vuolde lea dehálaš nuortasámi kultursymbola Norggas, ja lea dávjá geavahuvvon poastakoartagovvan.
Vielja guovttos bisuheigga osiid nuortalaččaid árbevirolaš ealáhusain, nu go luossabivddu Njávdánjogas ja árbevirolaš nuohttuma Njávdán-goržžis. Dieid ealáhusaid soai jođiheigga lotnolasat sávza- ja šibitdoaluin, ja eará áigodatdoaimmaiguin lagaš birrasis. Frans bearaš ja eará nuortalaččat ledje dan áiggi juo áigá manahan iežaset árbevirolaš luossabivdovuoigatvuođaid, ja luossabivdovuoigatvuođaid ožžo sii geat oamastedje ja gilve eatnamiid Njávdámis. Njávdán-nuortalaččat manahedje maid boazodoallovuoigatvuođaid ja rievtti jođihit nuortalašboazoealu 1920-logu loahpageahčen.
1970-logu rájes leat nuortalaččat geahččalan oažžut ruovttoluotta vuoigatvuođaideaset, ja das lei Frans Hallonen njunnošis. Son lei mielde vuođđudeamen organisašuvnna Nuortasámesearvi (Østsamelaget). Organisašuvdna juohkásii maŋŋil guovtti ođđa organisašuvdnii. “Njeavdán nuortasámit” vuođđuduvvui 1980-logu loahpageahčen, ja nubbi “Nuortalaččat Norggas” vuođđuduvvui 1992:s.
Juovlanigá gahpirat ja leavga
Frans Hallonen arkiivva boarráseamos juovlakoarttat leat 1940-logu rájes. Áibbas moadde gávdnojit arkiivvas, ja dat leat sáddejuvvon Fransii ja Emilii, muhto maiddái eadni Baraski ja eanu Mikko leaba ožžon koarttaid. Koarttat leat mihtilmas juovlanigákoarttat, ja historjjálaččat ledje juovlanigát hui bivnnuhat norgga koarttain. Muhto lea okta koarta mii lea hui erenoamáš. Koarttas lea geavahuvvon fárfočála ja sáddejuvvon “Ein ukjend soldat, Nord-Norge”. Govas oaidnit máŋga juovlanigá geat leavgga dollet badjin. Sávvojuvvo maid “God norsk Jul!”
Nuppi máilmmisoađi vuolde ledje nationála symbolat, leavga ja rukses juovlanigágahpir vuostálastinsymbolat. Duiskkut duoguštedje dán koartta 1941:s.
Nuppi máilmmisoađi vuolde ledje nationála symbolat, leavga ja rukses juovlanigágahpir vuostálastinsymbolat. Duiskkut duoguštedje dán koartta 1941:s.
Soahteáiggi ledje dán lágan juovlanigákoarttat dehálaččat norgga vuostálastinlihkadusa ásaheamis. Juovlanigát rukses gahpiriin ledje dehálaš friddjavuođasymbolat. Rukses gahpiriiguin bilkidedje duiskka eiseválddiid. Duiskalaččat dieđusge duoguštedje koarttaid 1941:s, ja sin čuoččuhus lei ahte koarttat eai čuvvon leavganjuolggadusaid ja geavahuvvojedje čalmmustahttit lobihis propagánda.
Suoma juovlakoarttat
Áiggi mielde vielja-guovttis oinniiga ahte ii lean vejolaš birget dušše eanadoaluin ja luossabivdduin. 1960-logu loahpageahčen álggaheigga soai gohttensaji “Neiden Camping” nuortalašsiiddas. Guollebivdiin lei stuora beroštupmi Njávdánjohkii. Nuortalašsiiddas ja Njávdámis šattai dalle eallin ja mokta. Frans ja Emil ráhkadeigga gohttenstatistihka jagi 1970 rájes gitta borgemánnui 1979, ja statistihkka muitala ahte buoremus áigodagas soai láigoheigga barttaid badjel 4000 guossái, ja badjel 2000 guossi ásse doppe buoremus mánuid. Guossit bohte Finnmárkkus, eará riikkaosiin, ránnjáriikkain Ruoŧas ja Dánmárkkus ja muđui Eurohpás, muhto eanemus guossit bohte Suomas.
Juovladearvuođat Njávdán Gohttensajis
1976:s ledje ovdamearkka dihte 2540 guossi geat ásse gohttensajis ja dain ledje 2160 suopmelačča. Eanaš turisttat bivde stákkuin, juogo fatnasis dahje johkagáttis, ja árbevirolaš nuohttebivdu čađahuvvui Njávdán-goržžis. Sisaboahtu luossabivddus, nugo guolástankoartatienas juogaduvvui Njávdánjoga guolástansearvevuođa miellahtuid gaskka.
Frans Hallonen oaččui dávjá juovladearvuođaid Suomas mat sisttisdolle luossaságaid. Dán koartta lea muhtun sádden gii liiko luossamállái.
Hui dávjá bođii juovlapoasta Suomas Njávdámii. Bealli vurkejuvvon juovlakoarttain leat Suomas sáddejuvvon. Olbmot háliidedje juovlakoarttaid bokte gudnejahttit verddevuođa ja giitit luosa ovddas mii lei njálgga ja muttát stuoris. Ja sii háliidedje diŋgot barttaid ovddalgihtii, ja bisuhit verddevuođa. Ollu koarttat čájehit juovlanigáid, čiŋahuvvon juovlabeazi, skeaŋkkaid, eŋgeliid, gintaliid, juovlačiŋaid ja rásiid, ja lottážiid gordnegihpuin ja čáppa dálveluonddu juovllaidáiggi, nu ahte dain ledje sullii seammalágan govat go norgga koarttain, muhto gávdnojit gal muhtun erohusat.
Suomas sáddejuvvojedje dávjá koarttat main lei vuoiŋŋalaš sisdoallu.
Mii oaidnit ahte Frans Hallonen oaččui golmmalágan poastakoarttaid Suomas main leat dakkár govat mat eai leat nu dábálaččat norgga juovlakoarttain. Suoma koarttain lei dábálaš geavahit vuoiŋŋalaš govaid; vuoiŋŋalaš symbolaid nu go eŋgeliid, Bassi golbma gonagasa, juovlakrubbá ja Jesus-máná, ruossa ja biibaliid ja vuoiŋŋalaš- ja hervendáidaga.
Sávnnjis lei stuora mearkkašupmi Suoma allaáiggedilálašvuođaid oktavuođas. Ollu juovlakoarttain leat sávdnjegovat. Badstuerelaterte motiver har preget mange av de finske julekortene.
Frans Hallonen oaččui maid nuppelágan koarttaid main leat sávdnjegovat, juogo juovlanigá sávnnjodeamen juovllaidáigge, dahje sávdnji dálveluonddus dahje árbevirolaš sávdnjedávvirat. Doaba “juovlasávdnji” lea álo leamaš dehálaš suoma sávdnjekultuvrras. Juovlasávdnji lea leamaš dehálaš árbevierru suoma juovlaávvudeamis: Juovlasávnnjodeapmi dáhpáhuvai juovlaeahkeda.
Suoma dovddus oalgačikŋa mii addá lihku, lea maid dábálaš juovlakoartagovva.
Goalmmát jovkui gulle koarttat main lei “oalgačikŋa”. Oalgačikŋa vuolgá suoma diidaoskkus. Diiddaid mielde oalgačikŋa buvtti vissui lihku ja sihkkarasttii buori suoidnešattu maŋit jahkái. Olbmot jáhke ahte suoidnešaddu šattai oalgačiŋa sturrodaga mielde; mađi stuorit čikŋa dađi buoret šaddu.
Sávnnjis lea stuora mearkkašupmi Suoma allaáiggedilálašvuođaid oktavuođas. Ollu juovlakoarttain leat sávdnjegovat.
Sávnnjis lea stuora mearkkašupmi Suoma allaáiggedilálašvuođaid oktavuođas. Ollu juovlakoarttain leat sávdnjegovat.
Nuortalaččaid symbolat
St.Georga kapealla Njávdámis ja nuohttun Njávdán-goržžis leat deháleamos symbolat mat nuortalaččaid kultuvrra leat čalmmustahttán Norggas. Arkiivvas gávdnojit ollu čálekeahtes ivdnekoarttat main leat govat Njávdán-goržžis ja vuollegis dimbbarvisožis, St.Georga kapeallas.
St. Georga kapealla Njávdámis lea čalmmustahttán nuortalaččaid kultuvrra Norggas, ja geavahuvvo dávjá poastakoartagovvan.
Kapealla lea boarráseamos girkoviessu Finnmárkkus ja das lea leamaš stuora oskkolaš ja historjjálaš mearkkašupmi nuortalaččaide, geat eatnašat gullet Ortodoksa girkui. Frans Hallonen ja su viellja áimmahušaiga ja bearráigeahčaiga kapealla ollu jagiid.
St. Georga kapealla Njávdámis lea čalmmustahttán nuortalaččaid kultuvrra Norggas, ja geavahuvvo dávjá poastakoartagovvan.
Frans Hallonen hadde gode forbindelser med ortodokse finlendere. Frans Hallonen doalai lagaš oktavuođa ortodoksa suopmelaččaiguin. Koarta čájeha Økumena guovddáža, mii lea Myllyjärvi báikkis.
Oskkus leamas máŋggaid čuohtejagiid stuora mearkkašupmi nuortalaškultuvrii. Nuortalaččat leat hui diđolaččat das ahte sii – ovttas ortodoksa osku suopmelaččaiguin – gullet Konstantinopel patriárkka vuollái ja eaige Moskva patriárkka. Arkiiva čájeha maid ahte Frans Hallonen:s lei lagaš oktavuohta Suoma ortodoksa girkuin.
Son oaččui ollu jagiid juovladearvuođaid earret eará Helssega ja Oulu metropolihtain.
Juovladearvuođat Helsset metropolihtas, 1982:s.
Frans Hallonen arkiiva
Frans Hallonen arkiivamateriála vurkejuvvo sihke Finnmárkku fylkkagirjerádjosis ja Sámi arkiivvas. Finnmárkku fylkkagirjerádju vurke Nuortasámi musea ovddas, ja Sámi arkiiva lea čohkken buot dieđuid mat gusket “Mii leat maid dás! Vajálduvvon joavkkuid čalmmustahttin” prošektii .
Liŋkkat arkiivačilgehussii
Gáldut
Hallonenviesu arkiiva/Njávdán Gohttensadji.
Ortodoksa osku lea álo leamaš dehálaš nuortalaččaide.
NOU 1997: 4. Naturgrunnlaget for samisk kultur. https://www.regjeringen.no/no/dokumenter/nou-1997-4/id140720/sec8
Nuortalašsiida kulturbiras – dikšun 2016
https://www.fylkesmannen.no/nn/Finnmark/Landbruk-og-mat/Miljotiltak/Spesielle-miljotiltak-i-jordbruket-SMIL/Skoltebyen-kulturmiljo—skjotsel-i-2016/
Ulvestad, Ivar (2005): Norske postkort. Kulturhistorie og samleobjekter. Damm.
Wikan, Steinar (1995): Grensebygda Neiden. Møte mellom folkegrupper og kampen om ressursene. Davvikalohta girjelágádus. Mátta-Várjjat musea girjelágádus.