Erenoamáš ja allaáiggálaš doalut lágiduvvojedje Diehtosiiddas Guovdageainnus go Lappekodisilla ollii ruoktot. Gudneguossi Gonagas Harald ja eará bovdejuvvon guossit ledje duođašteaddjin go Kultur- ja dásseárvodepartemeantta stáhtačálli, Gry Haugsbakken geigii dokumeantta luohpi sámediggepresidentii Aili Keskitaloi.
Lappekodisilla 1751 lea dehálaš dokumeanta mii ain gieđahallá boazosámiid
vuoigatvuođa johtit ealuiguin riikkarájáid rastá, ovdamearkka dihte seamma láhkai go
koronapandemiija áiggi.
270 jagi boares dokumeanta gohčoduvvo dávjá “sámiid Magna Carta”. Dat lea vuosttaš álbmotrievttálaš traktáhta mii suddje sámiid unnitlohkoálbmogin ja eamiálbmogin Norggas. Dat duođašta maid ahte sámiin lea priváhtarievttálaš oamastanriekti iežas eatnamiidda, juoga mii dán rádjai lea uhcán ságastallojuvvon.
Dokumeanta lea dássážii vurkejuvvon kealláris, Arkiivadoaimmahaga magasiinnas Oslos. Dál dat galgá vurkejuvvot ja hálddašuvvot Sámi arkiivvas Guovdageainnus. Lea dehálaš ahte dat lea doppe gos dasa lea stuorimus beroštupmi . Dat ráhkaduvvui sámiid várás.
