Prošeavtta mihttomearri lei čohkket arkiivadieđuid vihtta válljejuvvon joavkku birra. Joavkkut ledje nuortalaččat, mearrasámi guolásteaddjit, kvenat, boazosámit, olgoriikalaš unnitlohkojoavkkut ja nissonat. Dán rádjai lea čohkkejuvvon badjel 40 arkiiva vajálduvvon joavkkuid eallindiliid ja doaimmaid birra. Mii sáhttit dadjat ahte prošeakta lea bures lihkostuvvan. Mii háliidat eanet arkiivvaid, ja váldit áinnas vuostá eanet priváhtaarkiivvaid. Váldde minguin oktavuođa jos dieđát arkiivvaid maid berrešii vurket.
Almmuheaddji: Claus A. Pettersen
Priváhtaarkiivvain leat ollu historjjálaš gáldot mat dievasmahttet almmolaš arkiivvaid. Dat duođaštit olbmuid birgenlági. Arkiivat muitalit mo fitnodagat, organisašuvnnat ja ovttaskas olbmot leat jurddašan, ovdánan ja doaibman, muitalusat olbmuid iežaset geahčastagas. Daid muitalusaid háliideimmet vurket. Finnmárku-arkiivvaid čoakkáldagain eai leat leamaš nu ollu dieđut namuhuvvon joavkkuid birra. Prošeavtta mihttomearri lea ge leamaš ahte čohkket dehálaš duođaštusaid vai dat bohtet ávkin maŋit buolvvaide.
Mii leat máŋga jagi bargan dáinna prošeavttain. Ovdaprošeakta ja váldoprošeakta čađahuvvojedje jagiid 2015 ja 2017. Ovdal go prošeakta álggahuvvui, de čađahuvvui vuđolaš kártenbargu mii biddjui vuođđun čohkkenbargui. Mii fuomášeimmet ahte lei biddjon menddo oanehis áigi váldoprošeavtta čađaheapmái, ja nu báhce ge ollu priváhtaarkiivvat fylkkas čohkkekeahttá. Prošeakta čuovvuluvvui de ođđa prošeavttain mii čađahuvvui jagi 2020.
Čuovvulanprošeavtta bokte čohkkiimet 41 arkiivva iešguđet arkiivaásahusaide Finnmárkkus. Mis lea leamaš lagaš oktavuohta arkiivaeaiggádiiguin ja leat čatnan ođđa oktavuođaid. Prošeaktaáigodagas nagodeimmet čohkket ja vurket ollu priváhtaarkiivvaid. Mii leat maid čatnan oktavuođaid ođđa joavkkuiguin ja olbmuiguin, maid eat olahan váldoprošeaktaáigodagas. Mii leat ožžon arkiivvaid mat sisttisdollet dieđuid sámiid birra, sihke sámegillii/suomagillii/kvenagillii, ja nissonolbmuid, eanadolliid, ásahusaid, servviid ja joavkkuid birra. Mii leat maid ožžon arkiivvaid mat eai gula jur dán prošektii.
Dáppe leat eanet dieđut vurkejuvvon arkiivvaid birra, maid nagodeimmet čohkket čuovvulanprošeavtta bokte (PDF)
Prošeakta lea Finnmárkkuarkiivvaid oktasaš prošeakta mas Finnmárkku fylkkagielda, Stáhtaarkiiva Romssas, IKA Finnmárku, Sámi arkiiva ja vihtta ovttastuvvon museaovttadaga Finnmárkkus leat leamaš mielde. Dákkár oktasašprošeavttat leat mielde nannemin arkiiva- ja vurkkodanásahusaid gaskasaš ovttasbarggu, ásahusat oahpásmuvvet guđet guimmiidasaset mii addá vejolašvuođa juogadit sihke gelbbolašvuođa ja bargguid ásahusaid gaskka. Finnmárkkuarkiiva-fierpmádat áigu maid boahtteáiggis čađahit oktasašprošeavttaid nannen dihte ásahusaid gaskasaš ovttasbarggu.
Prošeaktaáigodagas leavai koronapandemiija miehtá riikka, mii hehttii prošeaktabarggu ovdáneami. Covid-19 njoammuneastadandoaimmat dagahedje ahte vejolašvuođat gávnnadit eará vurkkodanásahusaiguin ja olbmuiguin ráddjejuvvojedje
Dat lei hástaleaddji ja prošeaktabargu ii ovdánan nu bures go livččiimet háliidan. Servodatdoaimmaid giddemiid ja mátkkoštanráddjehusaid geažil eat leat beassan čuovvulit buohkaid geaiguin leimmet ožžon oktavuođa. Mii livččiimet ožžon ollu eanet arkiivvaid stuorit geográfalaš guovlluin jos eat livčče dárbbašan vuhtiiváldit Covid-19 njoammudávdda. Almmatge leat hui duhtavaččat prošeaktabargguin ja oaidnit stuora ávkki čohkkenbarggus.
Mii diehtit ahte gávdnojit ain ollu arkiivadieđut mat gullet dán ulbmiljovkui; servviin, priváhtaolbmuin, fitnodagain jna. leat ollu arkiivadieđut maid berrešii váldit vára boahtteáigái ávkin. Váldde minguin oktavuođa jos dieđát arkiivvaid maid galggašii vurket.
Buot govat gullet Jorun Eikjok-arkiivii, maid Deanu musea oaččui prošeavtta oktavuođas.